Onko mulla kolmenkympin kriisi?

Ja sieltä.

Sieltä se tuli. 29 vuotta napsahti tänään mittariin. Elämäni viimeinen vuosi vielä parikymppisenä. Tai ainakin melkein parikymppisenä.

Kun kirjoitan ikäni numeroina, 29, luku näyttää niin suurelta. Siinä on niin aikuinen vivahde. Luku ei kuitenkaan pelota, ei edes ahdista. Mutta, miksi sen edes pitäisi? Se on vain luku. 29 on mun tämän hetken ikä ja hyvä niin.

Mä koen, että mä olen elämässäni juuri siinä pisteessä, jossa mun kuuluukin olla.

IMG_9666

Mulla ei todellakaan ole minkäänlaista kolmenkympin ikäkriisiä. En haluaisi olla enää 19-vuotias, vaikka välillä niitäkin aikoja on kiva muistella. Sen ikäisenä sitä ikä ja tulevaisuus vasta ahdistaakin.

Ehkä mulla ei oo minkäänlaista kriisiä, koska mä olen tyytyväinen elettyyn elämääni, ollen samaan aikaan suunnattoman innoissani jutuista, joita tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Tuntuu, että sen takia mulla on äärettömän tasapainoinen olo. Tämä ikä on mulle juuri sopiva.

Kiitos kaikista sadoista onnitteluista, joita ootte mulle laittanut. 🙂 Niistä tulee lämmin olo, että haluatte muistaa mua. Kiitos. 🙂

Mainokset

Kun Elli sanoi ensimmäistä kertaa…

Paljon höpötystä. Paljon epämääräisiä äännähdyksiä. On tullut kolme ruotsinkielistä sanaa. Mamma, lampa ja apa. Noiden äitin, lampun ja apinan lisäksi on kuultu paljon höpötystä omalla vauva-kielellä.

Me ollaan Ellin kanssa harjoiteltu sitä paljon. Ensimmäisillä kerroilla ei minkäänlaista vastakaikua, pelkästään hölmistynyt katse. Mitähän sä oikein selität ja omien leikkien jatkuminen. Sitä on harjoiteltu aamupuuron ääressä. Kesken leikkien. Illalla ennen nukkumaanmenoa. Kotona, ulkona ja autossa.

Kunnes.

Sieltä se tuli. Kesken iltapesujen. Vaippasillaan. Niin, ettei asiasta jäänyt kenellekään mitään epäselvyyttä. Niin kovaa, että koko kaupunki sen varmasti kuuli.

ISI !!

Ensimmäiset sanat

1-vuotiskuvaukset

Tiedättekö mitä? Meillä ei asuu enää vauva. Meillä asuu taapero.

Kyllä, pieni vauvamme täytti syyskuun alussa vuoden. Vastahan sitä hetki sitten suunnatttiin jännittyneinä Jorvin synnytysosastolle. Syntymä. Automatka sairaalasta kotiin. Ensimmäinen yö kotona. Ristiäiset. Kääntyminen selältä vatsalleen. Konttaaminen. Ensiaskeleet.

Ja kohta Elli tuo poikaystävää kotiin näytille ja suunnittelee opiskeluitaan. Mihin tää aika oikein katoaa?

Käytiin muutama päivä ennen synttäreitä ottamassa viralliset 1-vuotiskuvat. Tutkitiin läpi paljon eri vaihtoehtoja ja etsittiin meille sopivaa kuvaajaa. Meillä kävi järjettömän hyvä tuuri ja saatiin ihana Sirpa kuvaajaksi. Hän ehdotti meille kuvauspaikaksi Kirkkonummen Porkkalanniemeä, joka oli ihan loistava valinta. Rantakalliot ovat vaikuttava näky.

Me haluttiin, että kuvat ja kuvaustilanne olisi meidän näköisiämme. Rentoja, eivät liian virallisia. Etukäteen jännitti tottakai miten Elli suhtautuisi tilanteeseen. Sirpa loi kuitenkin kuvauksiin rauhallisen ja välittömän ilmapiirin. Napsi kuvia, kun pelleilimme Ellin kanssa. Ei mitään ”nyt ollaan tässä ja poseerataan näin.” Elli touhusi omiaan ja Sirpa mukautui Ellin toimintaan. Se oli juuri oikea tapa toimia 1-vuotiaan kanssa.

Itse kuvat sitten.
Jos olisin nainen, sanoisin, että mä en kestä. En kestä kuinka suloinen tuo meidän pieni pallero on.  Yritin pitkään keksiä tähän kohtaan jotain järkevää kirjoitettavaa mitkä kuvais Elliä ja sitä miten ihana se noissa kuvissa on.

En keksinyt. Antaa kuvien puhua puolestaan.

IMG_1404 IMG_1408
PS. Jos mietitte itsellenne sopivaa kuvaajaa vauva-tai lapsikuviin, niin suosittelen ehdottomasti Iituliphotoa. Sirpa on ihan huipputyyppi, joka teki kuvaustilanteesta rennon ja mukavan. Ei paha hinta ja paljon valmiita viimeisteltyjä kuvia. Käykää katsomassa vaikka Instagramista lisätiedot, @iituliphoto nimimerkillä siellä. 🙂

IMG_1385IMG_1405IMG_1400IMG_1398IMG_1387IMG_1383
Yhteistyössä: Iituliphoto

Kamera käy kylässä

Moi!

En ole vielä julkaissut asiaa täällä, mutta muutama kuukausi sitten meidän perhe valittiin ”Ainu käy kylässä” – digikampanjaan. Siinä videokamera kiersi 10 perheessä ja jokainen perhe kuvasi omaa elämäänsä viiden päivän ajan.

ainu käy kylässä 3
Aluksi oli hieman outoa, kun kamera kulki mukana, mutta hyvin nopeasti siihen tottui. Sitä samaahan mä teen joka päivä, kun kuvaan Instagramiin (@isitreenaa) videoita meidän elämästä. Materiaali on tällä hetkellä leikkaajan leikepöydällä ja meidän jakso julkaistaan Ainun Youtube-kanavalla nyt syksyn aikana. Videon löytää myös Ainun nettisivuilta ja facebookista.

Palkkioksi saatiin shoppailla Berner Shopissa (firma, joka omistaa Ainun) 300 euron edestä. Ja voi pojat, oli hauskaa. Bernerillä on paljon kosmetiikka- , ihonhoito- ja muita hygienia -brändejä. Sen lisäksi heiltä löytyy mm. firma, jonka valikoimissa on paljon erilaisia öljyjä ja kastikkeita. Sieltäkin valittiin meidän lemppareita.

ainu käy kylässä 4
Aivan kaikkea mitä oltaisiin haluttu, ei löytynyt juuri sillä hetkellä heidän kaupan valikoimista. Loput tuotteet voidaan tilata kuitenkin netistä jälkikäteen. Saapumatta siis vielä on mm. avovaimolle Nokian Hai-kumpparit, Ellille erilaisia ruokailuvälineitä ja eväsrasioita. Käytettiin 300 eurosta nyt vasta reilu satanen, joten päästään nettishoppailemaan vielä reippaasti. Tarkemman esittelyn meidän valinnoista löydät mun Instagramin (@isitreenaa) tarinasta, jossa käyn läpi noi tuotteet. 🙂

ainu käy kylässä 5ainu käy kylässä 2