Mitä musiikkia kuuntelen, kun treenaan?

Kuunteletteko te musiikkia, kun treenaatte?

Mulle musiikki on tosi tärkeä osa treenikokonaisuutta. Treeni on mun omaa aikaa. Sen tunnin ajan mä en ajattele töitä tai stressaa asioista. Ajatus on ainoastaan seuraavassa sarjassa.

IMG_1427

Kun mä laitan luurit korville ja musiikki alkaa pauhaamaan, mä tiedän, että nyt on aika treenata. Musiikin avulla mä keskityn ja unohdan kaiken muun mun ympäriltä. Pää alkaa nyökkymään ja painot odottaa edessä. Se on mahtava tunne.

On todistettu tieteellisestikin, että musiikki tehostaa suorituskykyä ja auttaa etenkin kovissa sarjoissa. Mä en saa itsestäni parasta irti jonkun satunnaisen radiokanavan soidessa taustalla.  Kun luurit laittaa korville ja kääntää oman treenimusan täysille, on ero mieletön.
Joskus mun salikaverit on kyselleet, mitä mä oikein kuuntelen, kun saatan ennen sarjaa fiilistellä biisiä voimakkaasti ja keskittyä. No, vähän kaikkea. Sen takia ajattelin laittaa koko treenilistani teille jakoon.

Isitreenaa – treenilista sisältää musikkia laidasta laitaan. On räppiä, on punkkia, on Antti Tuiskua, on Lordia ja löytyy sieltä jopa Disneyn-leffamusaa. Jokainen niistä tuo mulle hyvän fiiliksen, hymyn huulille ja saa ihon kananlihalle. Osa biiseistä on sellaisia, joita en kyllä ikinä salin ulkopuolella kuuntele, mutta treenimusana ne saa toimii täydellisesti.

Jos sua kiinnostaa käydä tutustumassa mun suosikkeihin, niin löydät soittolistan nimellä: ”Isitreenaa treenilista.” 

IMG_1429
Mitä sä kuuntelet treenien aikana? Mitä suosikkeja sulla on? 🙂

Mainokset

Onko väärin haluta kiinteät pakarat?

Endorfiinikoukussa-bloggari Elina julkaisi toissa päivänä mahtavan tekstin otsikolla ”Voiko kukaan olla 100% kehopositiivinen?” Tekstissä puhutaan mm. tyytymättömyydestä omaan kroppaansa ja siihen, voiko sen mainita ääneen, jos näin ajattelee?

Tämä kirjoitus on ajatusjatkumoa sille tekstille. Yksi lause Elinan blogissa innoitti mut kirjoittamaan tämän tekstin: ”Olen havainnut, ettei ole yleisesti hyväksyttävää olla muuta kuin kehopositiivinen.”

Sanotaan se heti alkuun: On täysin ok olla tyytymätön omaan kroppaansa. Sille ei pidä olla liian ankara, mutta jos sä haluat muokata sitä, niin sä saat sanoa sen ääneen.


onko väärin haluta kiinteät pakarat?

Olen Personal Trainerin työssä havainnut täysin saman asian kuin Elina. Kun tapaan uuden valmennettavan, aloitan aina kysymyksellä: ”Miksi sä olet täällä?” Ensimmäisenä mainitaan yleensä hyvä olo, terveys ja jaksaminen. Sitten lopuksi, kuin häpeillen hiljaa mainitaan: ”Mä haluaisin myös kiinteämmät pakarat.” Hyvä olo, terveys ja jaksaminen ovat mahtavia syitä treenata. Mutta jos sulle ihan oikeasti treenaamisen suurin motivaattori on kiinteät pakarat, ole siitä ylpeä. Se on yksi syy muiden joukossa, mutta silti asiaa jostain syystä häpeillään. Turhaan. Se on yhtä hyväksyttävä syy kuin vaikka hyvän olon takia kuntoilu. Meillä kaikilla on omat tavoitteemme treenaamiseen.

Jos sä haluat kiinteät pakarat, niin sano se. ”Haluan perkele paremman perseen. Piste.”

Hyvä! Sit me lähetään kyykkäämään. Siinä se.

Tärkeintä on, että sä haluat muokata kroppaasi, koska sä haluat sitä itse, etkä muiden ihmisten mielipiteiden takia. Se ei tee susta parempaa ihmistä, on sulla kuinka timmi kroppa tahansa.

Mua ei kiinnosta pätkääkään mitä joku muu musta tai mun kropasta ajattelee. Jonkun toisen silmissä on turhamaista olla tyytymätön omaan kroppaansa ja pyrkiä muokkaamaan siitä vielä parempi. Mitä sitten? Mä käyn salilla, koska haluan näyttää paremmalta. Mä haluan kuitenkin näyttää paremmalta nimenomaan itseni takia. En ollakseni parempi ihminen tai pyrkiäkseni miellyttämään muita.

Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin. On aivan yhtä tyhmää olla 100% ajasta tyytymätön omaan kroppaansa. Sopiva välimuoto on tässäkin asiassa loppujen lopuksi paras lähestymistapa. Ole ylpeä kropastasi, mutta jos siellä on joku kohta mihin et ole tyytyväinen, saat sanoa sen ääneen.