Tää postaus sai innostuksen Monnan blogista, jossa Monna listasi 26-suosikkibiisiään Vain Elämää-sarjasta.
Oon seurannut Vain Elämää aivan alusta asti ja väitän, että mä olen nähnyt sarjan jokaisen jakson. Ja miksi en olisi, koska kyseessä on hyvä sarja. Erittäin hyvää musiikkia ja tarinoita biisien takaa. Se yhdistelmä kiehtoo.
Mun omassa listassa korostui biisien livevedot, niiden ensiesitykset. Nämä biisit olivat sellaisia, jotka iskivät heti ensimmäisellä kerralla ja jättivät sanattomaksi. Oon lisännyt biisin jälkeen youtube-version biisistä, jos sellainen löytyi.
Jessen Virallinen Vain Elämää-raati (jonka ainoa jäsen olen minä), on päätynyt seuraavaan järjestykseen:
1# Pyhimys – Sireenit
Aivan selkeä valinta ykköseksi.
Biisin tunnetila ja tarina ovat jotain niin täydellistä. Pyhimyksen hypnoottinen ääni ja rauhallinen kerronta yhdistettynä kykyyn selittää meille tunnetila, jossa biisissä ollaan. Kun siihen lisää sanoilla leikittelyä, josta oon aina tykännyt Pyhimyksen tuotannossa, on kasassa täysin ylivertainen veto Vain Elämää-sarjan historiassa. Koskaan aikaisemmin en oo nähnyt Vain Elämää-pöytää täysin hiljaisena koko biisin ajan. Kaikki vain istuivat ja kuuntelivat.
2# Sanni – Kelpaat kelle vaan
Tämä biisi oli aivan mahtava jo ennen uutta versiota, mutta siihen tuli tämän myötä täysi uusi ulottuvuus lisää. Itse jaksossa koettiin yllätys heti alkuun, kun Sannin kanssa biisiä tuli esittämään Apocalyptica. Kylmät väreet risteilivät kropassa, kun ensimmäisen kerran kuuli kertosäkeen jälkeisen välisoiton, jossa Sanni tiputtaa menemään viululla sellojen pauhatessa taustalla.
Juha Tapion kyyneleet vielä kaupan päälle. Iso iso peukku tälle esitykselle.
3# Elastinen – Oo siellä jossain mun
Pysäyttävä veto, joka oli mulle tuon kauden ylivoimaisesti paras esitys. Verseissä mahtava piano ja kontrastina voimakas kertosäe. Loistava sovitus, jossa biisistä poistettiin kaikki ylimääräinen ja jätettiin pelkästään sen ydin jäljelle.
Ja kaksi riimiä nousee aina esille, kun muistelen tätä biisiä. Ne on jääneet jostain syystä tosi voimakkaina mieleen.
”Vaik siihen voi mennä vuosii, viel tsiigataa Turun Linnas ku laivat lipuu Ruotsiin.”
”Ja nään sut siin viel ku ollaan ruttusii.”
#4 Ellinoora – Aina ku Aira
Tää viimeisin kausi oli täysin Ellinooran ja Pyhimyksen näytöstä. Ellinoora oli tullut mulle tutuksi pelkästään radioista enkä mä tuntenut persoonaa tai tyyliä tehdä musiikkiakaan käytännössä lainkaan. Ja sitten tuli tämä biisi.
Kakkosversessä tää biisi lähtee käyntiin. Hiljaisuudesta lähtee soimaan rumpukomppi, johon Ellinoora lähtee tykittämään. Siinä kohdassa kylmät väreet kulkevat kehossa. Ja se kertosäe. Ellinooran ääni on mahtava yhdistelmä voimaa ja herkkää pehmeyttä. Loistava biisi, loistava sovitus ja loistava Ellinoora.
#5 Danny – Ikuisesti kahdestaan
Tää biisi on aivan uskomattoman kaunis. Tarina, melodia, kaikki. Danny istuu tuolilla ja kertoo tarinaa. Liikuttuu välillä itsekin. Ja C-osan korkea kohta. Herranjumala sentään!
Spotify-versio ei pääse lähellekään sitä tunnetilaa mikä livevedossa oli.
#6 Suvi Teräsniska – Päästä mut pois
Akustinen kitara. Suvin pehmeä ääni. Biisi kasvaa jatkuvasti suuremmaksi ja lopussa on kaikki piiput auki. Mikael Gabriel tuijottaa suu auki. Niin tuijotin minäkin. Aivan järjetön veto.
#7 Juha Tapio – Sinuhe
Tää oli yksi suurimmista yllätyksistä mitä sarjassa on ollut. Räppäävä Juha Tapio kuulostaa etukäteen lähinnä Putouksen hahmolta, mutta mitä vielä. Räppääminen kuulosti luontevalta ja multiriimit tippuivat tahdilleen oikein. Biisin näkökulmaa oli vaihdettu hieman, joka oli juuri oikea valinta.
Tuplaajana toiminut Brädi ja lopun naiskuoro toimi loistavasti.
#8 Anssi Kela – Kasarin lapsi
Tykkään valtavasti miten Anssi Kela on luonut tästä biisistä oman musiikillisen elämänkertansa. Musiikki on hänen suurin rakkautensa ja intohimo ja tässä se tulee loistavasti esille. Hienot tekstit ja teknisestikin vaikeita riimejä.
#9 Samu Haber – Hiljaisuus
Tää oli tämän kauden ehdoton kohokohta. Loistava sovitus, jossa biisistä on riisuttu kaikki ylimääräinen. Verseissä pelkkä kitara toimiii loistavasti ja kertosäkeessä on voimaa. Samun nappisilmät ja Irinan kyyneleet.
#10 Kasmir – Mökkitie
Tää oli niin siisti. Meille 2000-luvun alussa nuoruuden eläneille tuli tästä todella vahvat Limp Bizkit -fiilikset. Rosoinen sähkökitara ja levareiden skrätsäys. Ai että!
Ennen kuin biisi lähtee, sä et tiennyt yhtään mitä odottaa. Ja sieltä se pamahtaa täysillä suoraan naamaan. Kasmirin ääni on niin monipuolinen, että se kääntyi metalliversioon loistavasti. Tää biisi on muuten mun Isitreenaa treenisoittolistassa mukana. Laitat tän soimaan ja alat penkkaamaan. Aivan varmasti nousee tanko!
Isifitness 